Saanko palkkaa, jos minut eristetään tai joudun karanteeniin? Voiko työnantaja pakottaa minut ylitöihin? Voinko jäädä kotiin, jos lapseni on etäopetuksessa? Muun muassa näihin kysymyksiin koronaviruksesta ja työehdoista vastaa JHL:n työympäristötoimitsija Merja Hyvärinen.
Koronavirus on Suomessa määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Tämä antaa viranomaisille oikeuden määrätä ihmisiä eristykseen ja karanteeniin ja tarvittaessa sulkea kouluja ja työpaikkoja. JHL:n työympäristötoimitsija Merja Hyvärinen kertoo, miten koronavirus vaikuttaa työntekijän oikeuksiin.
1. Miten työpaikoilla pitäisi varautua koronavirukseen?
Työnantajan pitäisi miettiä, miten työntekijöitä suojellaan koronavirukselta.
Jokaisella työpaikalla on syytä varautua koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen.
Oleellisen tärkeää on opastaa henkilöstöä hyvästä käsihygieniasta ja yskimisestä oikein sekä huolehtia siitä, että työpaikalla on riittävästi saippuaa ja käsidesiä. On myös tärkeää korostaa, ettei kukaan tule sairaana töihin.
Siivousta tulee tehostaa. Esimerkiksi näppäimistöt ja ovenkahvat pitää puhdistaa useammin.
Työterveyslaitos on suosittanut, että jokaiselle työpaikalle tulee perustaa varautumisryhmä vastaamaan tartuntatautiepidemiaan valmistutumisesta. Ryhmä laatii ohjeistuksen siitä, miten koronavirusta ennaltaehkäistään ja miten siihen varaudutaan. Miten esimerkiksi toimitaan tilanteissa, joissa työntekijä tai asiakas sairastuu tai sairastunut altistaa ihmisiä työpaikalla? Henkilöstön edustajien tulee olla mukana valmistautumistyössä, eli asioita pitää pohtia työpaikan työsuojelun yhteistoiminnassa.
Hallitus ohjeiden mukaan suomalaisten ei tule matkustaa ulkomaille. Lisäksi kaikkien tulisi välttää matkustamista kotimaassa. Työpaikkojen on syytä huomioida tämä omassa työssään.
Jopa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on suositellut työnantajia käyttämään omailmoituskäytäntöä koronaviruksen vuoksi. Omailmoituskäytäntö tarkoittaa, että työntekijä voi olla poissa töistä sairauden takia omalla ilmoituksella tietyn määrän päiviä ilman sairaslomatodistusta. Työnantaja päättää, kuinka monta päivää työntekijä voi olla poissa omalla ilmoituksella.
Omailmoitusaikoja pidentämällä vältetään terveydenhuollon kuormittuminen. Lisäksi koronaviruspotilas altistaa muita odottaessaan lääkärin vastaanottoa.
2. Mitä valmiuslaki tarkoittaa työntekijän kannalta?
Valmiuslaki tuo poikkeuksia, jotka koskevat terveydenhuollon, sosiaalihuollon, hätäkeskusten, rajaviranomaisten, puolustusvoimien ja poliisin työntekijöitä ja viranhaltijoita.
Näillä aloilla valmiuslaki mahdollistaa poikkeamisen työaikalain lepoaikoja ja ylitöitä koskevista säännöksistä ja vuosilomalain vuosiloman antamista koskevista säännöksistä.
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi työajan pidentämistä ja poikkeuksellista sijoittamista, lepoaikojen lyhentämistä ja ylityön enimmäismäärän kasvattamista. Ylityöhön ei tarvita työntekijän suostumusta yllä mainituilla aloilla valmiuslain aikana.
Vahvistettuja lomia on mahdollista siirtää. Myös loman ajankohtaa ja lomakautta koskevista säännöksistä voidaan poiketa. Loman ansaintaan ei ole mahdollista puuttua.
3. Voiko työnantaja yksipuolisesti muuttaa työvuoroja tai teettää ylitöitä koronaviruksen johdosta?
Koronavirus ei lisää työnantajan direktiovaltaa. Kvtes ja työaikalaki antavat puitteet sille, missä tilanteissa vahvistettua työvuorolistaa voidaan muuttaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Kaikista muutoksista voidaan sopia yhdessä, mutta jos työnantaja haluaa muuttaa työvuoroja omalla päätöksellään, sille pitää olla perusteltu syy.
Työnantajan tulee varautua siihen, että muutama työntekijä joutuu karanteeniin, varsinkin jos työlle on säädetty tarkat henkilöstömitoitukset.
Jos huomattava osa henkilökunnasta sairastuu tai joutuu karanteeniin, pidetään tilannetta äkillisenä, yllättävänä asiana, johon työnantaja ei ole voinut varautua palkkaamalla tarpeeksi työntekijöitä. Silloin työnantajalla voi olla oikeus muuttaa työvuoroja yksipuolisesti.
Valmiuslaki oikeuttaa sen, että yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa työskentelevien kohdalla voidaan poiketa työaikalain ylityösuostumusta, enimmäistyöaikaa ja lepoaikoja koskevista säännöksistä 18.3.–13.4. Tämä koskee terveydenhuollon, sosiaalihuollon, hätäkeskusten, rajaviranomaisten, puolustusvoimien ja poliisin työntekijöitä ja viranhaltijoita.
Poikkeuksia
voidaan tehdä vain, jos se on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi ja tarve
johtuu koronavirusepidemiasta. Toimenpiteillä ei saa vaarantaa
työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä. Työnantajan on pidettävä huolta,
että työstä aiheutuva kuormitus jakautuu tasaisesti ja työntekijällä on
mahdollisuus palautua työn rasituksista. Kun näitä säännöksiä sovelletaan,
työnantajan pitää järjestää työpaikalle tauko- ja lepotiloja sekä ruokahuoltoa.
4. Voiko työnantaja perua vuosilomat?
Jos työntekijä on työsopimussuhteinen, eli ei viranhaltija, ja hänen lomansa on jo vahvistettu, vuosilomalaki ei mahdollista lomien ajankohdan muuttamista tai perumista ilman yhteistä sopimista. Jos pääsiäisen ajalle on myönnetty paljon lomia, loma voidaan perua vain sopimalla yhdessä.
Virkamiehen tai kunnallisen viranhaltijan loma voidaan keskeyttää tai siirtää sellaisten painavien syiden perusteella, jotka liittyvät julkisen vallan käyttöön, tai laissa säädettyjen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseksi.
Valmiuslaki oikeuttaa siirtämään tai keskeyttämään yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa työskentelevien vuosilomia, vaikka ne olisi vahvistettu. Tämä koskee terveydenhuollon, sosiaalihuollon, hätäkeskusten, rajaviranomaisten, puolustusvoimien ja poliisin työntekijöitä ja viranhaltijoita. Lomia voi siirtää tai keskeyttää vain, jos se on tarpeen koronavirusepidemian takia. Siirretyt lomat on annettava henkilöstölle heti, kun se on mahdollista.
Lomansiirto- ja keskeyttämisoikeus ei koske sellaisia vapaita, jotka perustuvat ainoastaan työehtosopimukseen. Tällaisia ovat esimerkiksi lomarahanvaihtovapaat.
5. Missä tilanteessa työnantaja voi teettää hätätyötä?
Työaikalain hätätyösäännös on tarkoitettu ennalta arvaamattomiin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin. Yleensä nämä tilanteet ovat luonnonilmiöitä, mutta epidemiakin voi täyttää hätätyön teettämisen edellytykset. Silloin työnantaja voi teettää normaalia pidempiä vuoroja ja määrätä vapaapäiviltä töihin. Hätätyötä voi teettää samalla työntekijällä kaksi viikkoa putkeen.
Hätätyön teettäminen edellyttää aina, että työnantaja ilmoittaa siitä työsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä luottamusmiehen lausunto.
Jos
edellytykset täyttyvät, hätätyösäännöstä on mahdollista soveltaa aloilla, joita
valmiuslaki ei koske. Valmiuslain perusteella esimerkiksi ylitöitä voi teettää terveydenhuollon,
sosiaalihuollon, hätäkeskusten, rajaviranomaisten, puolustusvoimien ja poliisin
työntekijöillä ja viranhaltijoilla.
6. Mitä käy työsuhteelle ja toimeentulolle, jos työpaikka suljetaan eikä minulle ole tarjolla muuta työtä?
Jos työnantaja joutuu sulkemaan työpaikan koronavirusepidemian takia, voi työnantaja joissain tilanteissa keskeyttää työnteon ja palkanmaksun. Tämän voi tehdä joko lomauttamalla tai tietyissä tilanteissa työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaisella menettelyllä.
Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa 14 vuorokaudelta, jos työnteko estyy poikkeuksellisesta työnantajasta ja työntekijästä riippumattomasta syystä, esimerkiksi työpaikalla tapahtuneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnonilmiön takia. Jos työpaikka joudutaan sulkemaan viranomaismääräyksen perusteella, koronavirusepidemia saattaa olla työnantajasta riippumaton syy. Esimerkiksi valmiuslain nojalla tehty päätös sulkemisesta voisi olla tällainen työnteon estymisen syy.
Jos työnantaja sulkee työpaikan työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaista menettelyä käyttäen, palkanmaksuvelvollisuus loppuu 14 vuorokauden jälkeen. Silloin työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan. Ohjeita antaa työttömyyskassa.
Virkamieslainsäädännössä ei ole työsopimuslain 2 luvun 12 §:ä vastaavaa säännöstä.
Jos työn väheneminen johtuu muuten koronavirusepidemiasta, esimerkiksi palveluiden kysynnän vähentymisestä, työnantajalla voi olla oikeus lomauttaa työntekijä. Työnteon ja palkanmaksun keskeyttäminen edellyttää, että työnantaja lomauttaa henkilöstön työsopimuslain mukaisilla perusteilla lain ja työehtosopimusten menettelyjä noudattaen.
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän korkeintaan 90 päiväksi, jos edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantajalla ole tarjota muuta työtä tai koulutusta.
Toistaiseksi lomauttaminen on ollut mahdollista vain työsuhteen irtisanomisperusteilla. Myös virkamiehet ja kunnalliset viranhaltijat voidaan lomauttaa vastaavilla edellytyksillä. Palkanmaksu loppuu, kun lomautus astuu voimaan.
Ennen lomauttamispäätöstä on käytävä yt-menettely. Kirjallinen neuvotteluesitys on annettava viisi päivää ennen neuvotteluiden alkamista. Jos työnantaja aikoo lomauttaa vähintään kymmenen työntekijää korkeintaan 90 päiväksi, neuvotteluja on käytävä 14 päivän ajanjaksona. Jos lomautus kestää pidempään, neuvotteluaika on kuusi viikkoa.
Lomautusilmoitus on annettava 14 vuorokautta ennen lomautuksen alkamista.
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet kriisipaketista, jolla muun muassa lyhennetään yt-aikaa ja lomautusilmoitusaikaa. Ne ovat siis muuttumassa.
Jos yksityisen sektorin työpaikalla on alle 20 työntekijää, työnantajan ei tarvitse noudattaa yt-lakia vaan työsopimuslakia.
Lomautetulla on oikeus työttömyyspäivärahaan. Ohjeita antaa työttömyyskassa.
7. Saanko palkkaa, jos työnantaja määrää minut karanteeniin tai sulkee työpaikan ilman viranomaismääräystä?
Työterveyshuolto tai työnantaja ei voi määrätä karanteenia. Kunnan nimetty tartuntataudeista vastaava lääkäri päättää siitä, määrätäänkö ihminen eristykseen tai karanteeniin.
Jos työnantaja määrää työntekijän kotiin, työntekijälle on maksettava normaali palkka.
Jos työnantaja itse päättää sulkea työpaikan, työnantajalla säilyy normaali palkanmaksuvelvollisuus koko tai sulkemisen ajalta.
Työn laadusta riippuen työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätöitä tänä aikana.
8. Mistä saan rahaa jos minut eristetään tai joudun karanteeniin?
Jos sairastut tai altistut ja kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää sinut eristykseen tai karanteeniin, voit hakea Kelalta tartuntatautipäivärahaa. Se korvaa ansiomenetyksen täysimääräisesti. Tartuntatautipäivärahan edellytys on, että päätöksen on tehnyt kunnan tai sairaanhoitopiirin nimeämä vastuullinen tartuntataudeista vastaava lääkäri. Päätös pitää liittää päivärahahakemukseen.
Tartuntatautilaki edellyttää, että jokainen kunta ja sairaanhoitopiiri nimeää tartuntataudeista vastaavan lääkärin. Ainoastaan hän päättää eristämisestä, karanteenista tai poissaolosta työstä, päivähoidosta tai oppilaitoksesta. Tartuntatautipäivärahaa saa myös, jos alle 16-vuotias lapsi on sairastunut tai määrätty karanteeniin.
Joissakin työehtosopimuksissa, esimerkiksi kvtes:ssä ja Avaintes:ssä on sovittu, että sairastunut tai sairastuneeksi epäilty eristetty työntekijä saa normaalin sairausajan palkan. Sen sijaan karanteenin ajalta työnantajalla ei ole palkanmakuvelvollisuutta. Silloin pitää hakea Kelalta tartuntatautipäiväraha. Valtion virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu, että tartuntatautitilanteessa työnantaja maksaa palkan myös karanteenin ajalta. Tarkista asia omasta työehtosopimuksestasi.
Työnantaja saa hakea tartuntatautipäivärahaa Kelalta, jos on sovittu, että työnantaja maksaa palkan.
Tartuntatautipäivärahaa voidaan maksaa vain niiltä päiviltä, jolloin työntekijä ei ole voinut työskennellä karanteenin tai eristyksen takia. Päivärahaa ei makseta esimerkiksi loman ajalta tai tehtävissä, joissa voidaan tehdä etätyötä. Jos työnantaja ei maksa palkkaa karanteenin ajalta, työntekijällä ei ole velvollisuutta tehdä etätyötä. Tällöin hänellä on oikeus Kelan tartuntatautipäivärahaan.
Kelan mukaan tartuntatautipäivärahaa voidaan maksaa EU-alueella eristetylle tai karanteeniin määrätylle henkilölle. Viranomaisen määräämä karanteeni ei ole työ- tai virkasuhteen päättämisperuste. Työtekijän tai viranhaltijan on kuitenkin ilmoitettava työnantajalle heti, kun hänet sellaiseen määrätään.
9. Voinko jäädä kotiin hoitamaan tervettä lastani, kun koulu tai päiväkoti on suljettu koronatilanteen takia?
Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus olla poissa työstä pakottavan perheeseen liittyvästä syystä. Tällaiseen tilapäiseen poissaoloon työstä on oikeus silloin, kun työntekijän läsnäolo on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen sairauden tai onnettomuuden vuoksi.
Työsopimuslain säännös antaa työntekijälle oikeuden jäädä pois työstä äkillisessä ja ennalta arvaamattomassa tilanteessa. Nyt vallitsevissa, hyvin poikkeuksellisissa oloissa esimerkiksi pienten lasten siirtämistä kotiopetukseen voitaneen pitää poissaoloon oikeuttavana syynä.
Työ- ja virkaehtosopimuksissa voi olla määräyksiä, joiden perusteella työntekijä voi olla poissa muissakin tilanteissa. Osa tällaisista vapaista on voitu sopia palkallisiksi tai palkallisuus on voitu jättää työnantajan harkintaan. Tarkista asia omasta työ- tai virkaehtosopimuksestasi.
Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Oikeus olla poissa työstä päättyy, kun lapsen hoito saadaan järjestettyä. Yli 70-vuotiaita isovanhempia ja muita riskiryhmiin kuuluvia ei tule nyt käyttää lastenhoitoapuna.
Työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa työntekijälle, joka on poissa työstä pakottavista perhesyistä, ellei työ- tai virkaehtosopimuksessa niin määrätä. Näissä tilanteissa työntekijällä ei myöskään ole oikeutta Kelan tartuntatautipäivärahaan.
Jos työntekijä voi tehdä etätyötä ja on sopinut tästä työnantajan kanssa, hän voi jäädä kotiin lapsensa kanssa ja tehdä työtä kotoa käsin. Tällöin työnantaja maksaa työntekijälle normaalia palkkaa.
Työntekijä voi sopia työnantajan kanssa esimerkiksi lomalle jäämisestä tai palkattoman vapaan pitämisestä. Työntekijä voi myös vaihtaa työvuorojaan toisen työntekijän kanssa, jos asiasta sovitaan työnantajan kanssa.
+ 1. Voiko työnantaja kieltää vapaa-ajan matkoja?
Työnantaja voi kieltää vain työmatkat. Työnantajalla ei ole määräysvaltaa siihen, mitä ihmiset tekevät vapaa-ajallaan tai lomillaan. Työnantaja voi kuitenkin pyytää miettimään, kannattaako matkustaa.
Juttua päivitettiin uusilla tiedoilla perjantaina 20.1.2020.